Kinnulan seurakunta


Kinnulan seurakunta sijaitsee Keski-Suomen luoteisosassa Keski-Pohjanmaan rajalla Kivijärven pohjoispään ympärillä. Paikka on vedenjakajalla, useiden maakuntien äärialueiden ja kielirajojen tuntumassa, mistä on johtunut, että Kinnula vuosisatojen kuluessa on ehtinyt kuulua viiteen eri hiippakuntaan: Rautalammin kirkkopitäjän perustamisvuodesta 1561 Viipurin hiippakuntaan, vuodesta 1723 Porvoon hiippakuntaan, vuonna 1923 Kinnula sai siirron Tampereen ja vuonna 1939 Kuopion hiippakuntaan. Nykyään seurakunta kuuluu vuonna 1956 perustettuun Lapuan hiippakuntaan sekä Pohjoisen Keski-Suomen rovastikuntaan.
Kinnula kuului aikaisemmin Kivijärven seurakuntaan. Kinnulalaiset tekivät vuonna 1863 esityksen rukoushuonekunnan perustamiseksi ja oman kirkon saamiseksi. Päätös rukoushuonekunnan muodostamisesta tehtiin 22.12.1864. Kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1864 ja se valmistui 1867.
Kansakoulun opettaja Erkki Lindholm ynnä kolmetoista muuta henkilöä tekivät 15.9.1901 anomuksen itsenäisen Kinnulan seurakunnan perustamisesta tai ainakin kappeliseurakunnan oikeuksien saamisesta. Keisarillinen senaatti suostui 15.11.1904 anomukseen "Keisarilliselle Suomen senaatille Armossa suodun vallan nojalla". Tällöin Kinnulan rukoushuonekunnasta ja Saaren kylästä muodostettiin itsenäinen Kinnulan seurakunta. Päätöksen on allekirjoittanut Kirkollisasiain Toimituskunnan Päällikkö, Senaattori Arvid Genets. Asukkaita oli tuolloin 1730.
Seurakunnan itsenäistyminen toteutui käytännössä vasta Kivijärven ja Kinnulan yhteisen kirkkoherran Frans Peter Krankin kuoltua vuonna 1910, jolloin itsenäisen Kinnulan seurakunnan kirkkoherran virka vapautui täytettäväksi.
Ensimmäinen kirkkoneuvosto aloitti vuonna 1911. Siihen kuuluivat talolliset Esa Hänninen Puttoselta, Matti Rekonen Rekolasta, Kalle Tuikkanen Tuikasta, Antti Tenhunen Jäpänpäästä, vuokralainen Juho Urpilainen Urpilasta ja opettaja Wiljami Walli Muholasta.
Ensimmäinen kirkkoherra Väinö Raitala aloitti virassaan vuonna 1913, jolloin myös kirkkoherralle oli rakennettu käyttöön virkatalo (nykyinen vanha pappila). Kanttorin virkatalo Kaunisto valmistui vuonna 1917, jolloin saatiin myös ensimmäinen vakituinen kanttori Kalle Herranen. Itsenäistymisen aikaan suntiona oli Iisakki Kinnunen Häkkilästä.
 

Kinnulan seurakunnan perustamispöytäkirja on nähtävillä sakastin seinällä.